tiistai 22. helmikuuta 2011

Mökkihöperöt


 Torstai-iltana kantokopat otettiin valmiiksi esille, ja yllättäen neiti Rakastan Matkustamista hyppäsi heti kyytiin.


Siiri malttoi olla reippaana avustajana pakkausten kasaamisessa > kun ruuat otetaan esille, ei voi muuta kuin pysyä lähietäisyydellä. Sannia ei touhutus paljoa hetkauttanut, vaan oli aikaa keskittyä olennaiseen.


Myös matkahiekkalaatikossa voi kulkea paikasta A paikkaan B, kunhan pääsee mukaan!


Määränpäässä Forssan mökillä meitä odotti ihmiskavereiden lisäksi Veera-kaveri. Vilma ei Veeruskaa paljoa ujostellut, joskaan ei lähikontaktiinkaan helpolla päästetty.


Lauantain kunniaksi Sanni pääsi nauttimaan ihanasta ilmasta vapaana touhuten, tietenkin ihanan Veera-kaverin kanssa.




Lenkkeilyn jälkeen rentouduttiin..


..jokainen omalla tyylillään.


Illalla Vilma löysi mökin katosta jotain erityisen kiinnostavaa.


Ihan omin avuin hyppy ylös ei onnistunut, apuvoimia onneksi löytyy tilanteeseen kuin tilanteeseen.


Siirikin tahtoo.


Siellä ollaan!

Ihana mökkireissu, ihanien enemmän ja vähemmän karvaisten kavereitten kanssa. Kiitos kaikille <3

2 kommenttia:

leila kirjoitti...

Kyllä kisut keksii kaikenlaista. :) Siellä ylhäällä kattoparruissa varmaan olisikin ainesta kissojen huvipuistoon, kun vähän vetäisi lautoja parrusta toiseen liikkumista helpottamaan, pesämökkiä sinne tänne ja muuta kivaa. Anoppilan kissa ainakin rakastaa kiipeillä ja oleilla korkeilla paikoilla.

Saana kirjoitti...

Kyllä vain, mitä korkeammalla, sen parempi! Ei sillä, että sieltä itse tarvii osata alas tulla ;)

Sitten joskus hamassa tulevaisuudessa, kun ikioman omakotitalon saa, niin sinnehän onneksi voi järjestää ties mitä kivaa tahansa > eläinlähtöisesti! :)