maanantai 18. huhtikuuta 2011

Rallailua #2

Kotiläksyt jäivät edellisviikolla aika pitkälle tekemättä.
  • Seuraamista vasemmalla puolella on hihnalenkeillä treenattu. Edelleen Sanni seuraa-käskyn kuullessaan tulee helommin oikealle, toki vahvemmalle puolelle. Mutta namikäsi alkaa toimimaan myös vasemmalle, mikä on jo alku.
  • Oikeaa kosketuskeppiä en löytänyt edes Petexposta, joten on omilla askarteluilla treenattu (se mitä on treenattu). Täytyy jatkaa etsintöjä, eiköhän se jostain tule vastaan, nettikaupoista mahdollisesti helpommin. Kosketus onnistuu (suurilta osin) jos keppi on kuonon vieressä, mutta liikkeessä edelleen menee jyrsimiseksi. Harjoittelua lisää!
  • "Oikealta sivulle" & "vasemmalta sivulle"-alkeet on kosketuskeppi-treenaamattomuuden myötä jääneet haaveeksi, perusasioista liikkeelle, ja sitten liikettä kasaan.

    Tällä kerralla uusina asioina aloiteltiin opettelemaan "istu > maahan > liikkeelle"-kylttiä ja "liikkeestä maahan > liikkeelle"-kylttiä.

    Käskyt sinällään toimivat ok. Mutta perusasentoon istuminen on vaikeaa. (Oikeita sanoja en näille vielä osaa, kun ei ole tarvinut käyttää, mutta > ) Sanni istuu vinoon. Seuraa vieressä, mutta pyllyn laittaa maahan kääntäen, että saa katsekontaktin samalla. Samoin liikkeestä maahanmeno on vino. Katsekontaktia hakee samalla. Käytännössä Sannin naamasuunta on oikealle, kun sen pitäisi olla eteenpäin. Eli 90´ heittoa.

    Kuten ohjaajakin sanoi, kontaktin hakeminen on arjessa loistava homma, rally-tokossa ei niinkään. Ymmärrettävästi. Yhdessä mietittiin, miten liikeet saisi suoristettua. Apuun otetaan kosketuskeppi, kun se saadaan treenattua toimivaksi. Ja suhteessa koiraan saan nyt itse liikkua oikeaan asentoon. Saadaan Sanni sillä tavalla perusasentoon, ja toivottavasti sitä kautta oppimaan, mihin palkka tulee, ja missä on "hyvä olla".

    Saatiin ohjaajalta paljon kehuja Sannin toiminnasta. Vaikka arkailee välillä, ei jää jumiin arkailujensa kanssa. Ottaa kontaktia minuun, tykkää tehdä yhdessä, häntä heiluu tehdessä, ja ulkopuoliselle tekeminen kuulemma näyttää iloiselta yhdessä tekemiseltä. Ja sitähän tässä haetaankin. Eikä tänään tarvinut olla autoesteen takana, vaan näköyhteys toiseen koiraan oli koko ajan, ilman sen kummempia ylimääräisiä pöhinöitä. Mamman mussu <3

    Nyt sitten kahden viikon tauko pääsiäisen vuoksi, ja tavoitteina olisikin seuraavaan kertaan mennessä:
    • Opetella kosketuskepin käyttöä (tämän pohjalta), ja sitä kautta treenaillaan sitten kylttien tehtäviä.
    • "koira eteen, oikealta sivulle" ja "koira eteen, vasemmalta sivulle"
    •  "istu > maahan > liikkeelle" ja "liikkeestä maahan > liikkeelle"
    • Ja sitä perusasentoa!
    Mukavaa oli! Ilolla taas seuraava kertaa odotellessa :)

    sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

    Sannin iltalenkin ABC

    Mitä me osataan:
    • poukkoilla hihnalenkillä laidasta toiseen ja takaisin, ja taas ja taas..
    • syödä kaikki räkäpaperit, mitä joku on heitellyt pitkin maita ja mantuja
    • innostua jokaisesta hissistä tulevasta naapurista (Kun ihminen ei tajua ottaa meitä paikkaan kauemmas hissin ovesta). Ja sitten hypätään! Onneksi vain kerran, ja palataan taas sivistyneen koiran käytökseen.
    • innostuessa nylkyttää, aina ja kokoajan. Kieltämällä kyllä osataan myös lopettaa, mutta sitten jäädään viereen ulisemaan ja aivastelemaan, kun niin tekis mieli.

      Mitä me OSATAAN:
      • ohittaa toisia koiria (ainakin vähän)
      • tulla ihmisen viereen, jos joku häiriö ( = ihminen tulee vastaan millä kulkuvälineellä vaan / koiran haukku kuuluu)
      • pysähtyä paikkaan, vaikka ihminen kävelee pois, ja liikkua vasta luvan kanssa
      • tulla luokse, kun vihellys kuuluu, oli mielenkiinnon kohteena sitten mitä vain (Innokkaimmat ryntäykset aiheutuu linnuista. Tsirp.)

      maanantai 11. huhtikuuta 2011

      Rallailua #1

      Kas niin, ensimmäinen treenikerta Heiluvan Hännän Rally-Toko-kurssilla käyty. Paikkana Heurekan parkkis (törkyinen ja märkä ;)),  johon yritettiinkin käydä tutustelemassa etukäteen sekä eilen että tänään ennen treenejä. Jottei pöhinä-pirkko nostaisi päätään.

      Mutta kuinkas kävikään? Paikalle koitin mennä rauhallisesti ja naksuttelemalla kontaktista. Toisen koiran nähdessään Sanni epävarmaili myös kurssin Elina-ohjaajasta ikävän, ja laittoi huutokonsertin pystyyn. Kontaktin saaminen meinasti olla vaikeaa, mutta onneksi päästiin auto-esteen taakse rauhoittumaan. Siellä käsi-kohdennusta, ja löydettiin hetkellinen rauhoittuminen. Kunnes paikalle kaarsi toinen auto, suoraan meidän viereen, ja kolmas treenikaveri tuli paikalle. Meinasi Sanni taas revetä liitoksistaan, kunnes koira meni ohi, ja saatiin taas kontakti kuntoon.

      Mutta > tähän oli varauduttu, ja oikeastaan päästiin tosi vähällä! Tarkoituksella etsinkin meille ulkona pidettävät treenit, jotta päästäisiin vähän vähemmällä jännityksellä. Ainakin näin alkuun meidän porukka oli pieni ja mukavan oloinen. Touhukas schipperke ja rauhallinen suursnautseri. Kumpikaan ei sen kummempia huomioita kiinnittänyt Sanniin, joten siltä osin päästään varmaan suht kivuttomasti eteenpäin.

      Sitten itse treeniin.

      Alkuun katsekontaktia, jota Sanni osaa tarjota jo kivasti. Tätä täytyy vielä vahvistaa, ja saada katsekontaktista pidempi. Nykyisellään se meinaa välillä mennä vilkuiluksi > silmiin-taskuu-silmiin-käteen-silmien suuntaan-taskuun-silmiin. Oltiin jo jossain vaiheessa saatu vahvistettua sitä pidempikestoiseksi, kunnes lipsuttiin ja keskityttiin muihin asioihin. Nyt taas tsempataan, pelkästään hissimatkoilla tuohon voi helposti kiinnittää ekstrahuomiota.

      Sitten saatiin kosketuskepit lainaksi. (Omaa olen yrittänyt metsästää, vielä ei ole löytynyt. Ilmeisesti HH:llä on kepit tilauksessa, ja ohjaaja lupasi tuoda heti ostettavaksi, kun niitä saa käsiinsä.) Ensin kohdennusta keppiin - naks ja nami. Kun se oli suht hallussa (ilman kepin syöntiä..), keppiin liikettä > kosketus > naks ja nami.

      Seuraavaksi yritettiin opetella kepin avulla "koira eteen, oikealta sivulle" ja "koira eteen, vasemmalta sivulle"-alkeita. Väsymys voitti ja keskittymiskyky katosi, joten annoin Sannin puuhata omiaan. Homma ei kiinnostanut enää yhtään, joten ei väkisin. Palkkailin katsekontaktista ja satunnaisista keppikosketuksista, annoin haistella ja touhuta, otettiin välillä juoksussa seuraamista, jotta saatiin häntä taas heilumaan, ja Sannille energisempi olo.

      Käytin Sannia treenimielessä jo vähän lähempänä toisia koirakkoja, ja alkukankeuden jälkeen sujui hyvin ilman pöhinää. Liian lähelle ei mennä vielä, vaan toivotaan pikkuhiljaa pääsevämme liikkumaan pois auton takaa. Eikä se ohjaaja-tätikään ollut ensireaktion jälkeen yhtään pelottava, vaan haluan-pussailla-sinua-ihana! (Saa nähdä, oppiikohan tuo koskaan, ettei vieraiden pussailu yksinkertaisesti ole hyväksyttävää!) Hyvin meillä meni. Kivaa oli, ja innolla taas odotellaan maantantaita! :)

      Kotiläksynä:
      • seuraamista vasemmalla puolella (Näyttely-haaveita kasvattaessa opettelin alkuun seuraamisen oikealla, mutta nyt sitten vaihdetaan. Varmasti mulle vaikeampi paikka, kun täytyy opetella palkkaamaan vasemmalla kädellä.)
      • kosketuskeppiin kohdentamista (Ja askartelemaan väliaikainen keppi!)
      • "oikealta sivulle" & "vasemmalta sivulle"-alkeita

      torstai 7. huhtikuuta 2011

      Ensimmäistä kertaa ikinä..

      ..me ohitettiin rähisevä koira! Mahtavaa! Nautitaan tästä, edes seuraavaan lenkkiin asti :)

      Kas tässä..

      ..jenkki kauneimillaan!






      Siinäpä se, Sahkun ah-niin-kaunis turkki! Juoksujen jälkeen karva alkoi irtoamaan tukottain, eikä loppua näy. Kasvattajalta pyydettiin lupa ottaa furminaattori käyttöön, jotta saadaan neiti edes vähän siistimmän näköiseksi. Ja kuinkas siinä sitten kävi?


      (Jalkojen osalta vielä jenkkimäisyyttä nähtävissä, kun oikeasta kulmasta katsoo!)

      Eipäs paljon kuinkaan. Kyljistä lähti höttöä. Jaloista piti repiä, jos aikoi saada näkyvää tulosta. Joten siinäpä se, meidän uusi tyttö. Odotellaan trimmiin menoa (kts. toinen kuva ylhäältä) ja kasvattajan näkökulmaa. En haluaisi ajella koneella, jos joku muu vaihtoehto olisi. Ääh. Mie en oo missään nimessä sitä mieltä, että turkkirodulta turkkia pitäisi ns. syyttä suotta katkoa. Ehkä tässä tilanteessa kuitenkin syytä löytyy.

      Ja vielä bonuksena Sannin onnen hetki, kun sai leikkiä mummoa! Korvat oli vielä pesun jäljiltä märät, joten vetaistiin Vilman villapaita päähän, että päästiin iltapissalle.


      tiistai 5. huhtikuuta 2011

      ..ja lenkille!

      Kyllä tuosta Pallerosta saa välillä olla ylpeä lenkkeillessä. Nykyään sitä voi pitää irti, vaikka ihmisiä tulisi vastaan - kävellen, juosten, pyörällä - lönkyttelee nätisti vieressä ruokaa kärkkyen.

      Jos meille joskus toinen koira tulee (jos ;)), niin tietääpä, mitä tämän neidin kohdalla opittua jatketaan. Vahva luoksetulo pienestä asti, ja käsiruokinnan puolesta lippu korkealla.

      Nyt ei jakseta puhuta toisten koirien ohittamisesta, nyt keskitytään positiivisiin asioihin!