torstai 18. syyskuuta 2014

Meille kuuluu hyvää.

Syksyn tullen ollaan aktivoiduttu, tai ainakin herätty kesähorroksesta.

Siiri ja Vilma touhuaa. Yksin, yhdessä, ihmisten ja koirien kanssa. Niiden välit on selkeästi taas lämmenneet, mikä lämmittää myös minun mieltä. Jokin pieni välirikon tapainen oli havaittavissa jo kuukausia sitten. Nyt, pikkuhiljaa, menevät kohti vanhaa ja tuttua. Pestään ja pussataan.






Sanni jatkaa spanielimaisia puuhiaan. Se kerjää, hepuloi ja ennen kaikkea rakastaa. Valtavasti.




Paavo on edelleen ihan selkeästi teini. Se riehuu, leikkii ja tekee hommia. On aina valmiina eikä koskaan kyllästy. Mutta enää se ei riehu 24/7. Pientä aikuistumistakin on nähtävissä, kun oikein tarkkaan katsoo.