perjantai 24. huhtikuuta 2015

Näin on hyvä.

Viime viikonloppuna Noppa (aka Risto!) oli meillä yökylässä. Vauhtia ja touhua riitti, mutta kyllä pojissa alkaa jo näkymään myös aikuistumisen merkkejä. Riehumisten välillä maltetaan aika-ajoin myös nukkua ja yöt menee levätessä. Ehdittiin metsäillä ja hihnalenkkeillä, ja Noppa kunnostautui Siirin liehittelijänä.




Maanantaina Paavo pääsi pitkästä aikaa uimaan, kun lähdettiin ESSien kanssa Sporttihurttaan. Suurkiitos Saimille autokyydistä ja Nopalle uintiseurasta!


Oman uintivuoron odottaminen oli pienelle miehelle hyvin vaikeaa, itketti ihan mahdottomasti ja korvat oli liimaantuneet luimisteluasentoon. (Paavon perusilme ja -vire, kun se tietää, että jotain erityisen ihanaa on tapahtumassa.)


Uiminen olikin sitten ihanaa, mahtavaa, huikeaa ja ihan parasta. Altaasta ei olisi malttanut poistua ollenkaan, ja omaa vuoroa odotellessa itketti kovasti.

            (Kuva: Janita Peltola)

Katja oli uimaopettajana, ja olikin loistavaa, että asiantunteva ihminen oli katsomassa Paavon uintitekniikkaa. Oma arvio on ollut "ihan hyvältä näyttää", mutta olen varmuuden vuoksi pitänyt Paavolla aina liivejä. Nyt Paavo sai kehut hyvästä uintitekniikasta ja luvan jättää liivit pois altaassa uimisen aikana. Luonnonvesissä liivejä käytetään edelleen, turvallisuussyistä.

          Uimisen jälkeen taas tiitteränä!

Uinnin päälle vielä lyhyet (mutta sitäkin railakkaammat) loppuriennot Nopan ja autossa odottaneen Sannin kanssa. 


Myös agilitytreeneissä käytiin keskiviikkona, edelliskerrasta tuntuu olevan ikuisuus. Tämä olikin hallikauden viimeinen treenikerta, ja kesän ajaksi päästään treenaamaan ulkokentällä viikottain. Treenit jatkuvat ihanan Suvin opastuksessa, mihin olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen!


Kyytiä odotellessa ehti tehdä hienon paikkamakuupätkän. Järjetön tuuli ja jatkuva ohiajavien autojen virta ei näyttänyt häiritsevän ollenkaan, hienosti malttoi pysyä paikallaan.

Rata käytiin läpi kisanomaisesti. Kuuden minuutin rantaantutustuminen, radan pilkkominen sopiviin pätkiin ja välipalkat.


Heti startissa olin varautunut toistoihin, sillä pakkovalssia on treenattu todella vähän. Mitä vielä. Paavo starttasi treenit täysillä ja kovaa, mutta ohjausta lukien. Rengasta ollaan tehty vähän, vielä vähemmän muuten kuin yksittäisenä esteenä. Ensimmäisenä esteenä ratapätkällä se meni renkaan läpi jokaisella toistolla.

Lisäksi tehtiin putkijarrun (tuntuu oppivan nopeasti) ja pituuden alkeita (ei ongelmia). Ekstramausteena pari erillistä lähdöstäkarkausyritystä, joista ei onneksi lähtenyt kaahottamaan. Pikainen palautus starttiin, niin pylly pysyi maassa lupaan asti.

Kyllä siitä hyvä agikoira tulee, kunhan päästään treenaamaan vähän aktiivisemmin.

2 kommenttia:

Pinja kirjoitti...

Heitin teille haasteen! http://yeedu.blogspot.fi/2015/05/haastellaan.html

Saimi kirjoitti...

Terve kaverit, mekin haastetaan teidät! http://koiratulikotiin.blogspot.fi/2015/08/liebster-awards.html

t. ystävänne Risto