tiistai 6. toukokuuta 2014

Uusia koirakavereita.

Oon vähän ollut ihmeissäni, kun on ihan huomaamatta käynyt niin, että Paavon leikkiseura koostuu pääosin tutuista koirista, eikä uusia naamoja paljoa ole osunut kohdalle. Tekisi teinieinarille hyvää jatkaa koiratreffejä myös uusien tyyppien kanssa. Kaikki innokkaat voi ilmoittautua, me ollaan käytettävissä ;)

Eilen vahinkoa korjattiin, kun Paavo pääsi kaksille treffeille tyttöjen kanssa. Kohtaamispaikkana oli Sporttikoirahallin parkkipaikka. Ollaan käyty hallilla Paavon kanssa kuukausia ja kuukausia sitten muutaman kerran "treenaamassa". Uskomatonta kyllä, PP tuntui muistavan ja yhdisti paikan siihen Maailman Parhaaseen, eli agilityyn. Vinkui ja piippasi pihaan päästessä kuin mikäkin agilityhörhö.

Ensimmäisenä treffivuorossa oli 2,5-vuotias russelinarttu. Käveltiin yhdessä parkkipaikalta metsään, ja yllättävän hanakasti Paavo tarjosi kontaktia eikä pyrkinyt russelin iholle. Metsässä irti päästessä parit leikkiyritykset, mitkä ei tuottaneet minkäänlaista tulosta. Russeli kirmasi pitkin metsää, mutta Paavo yllätti totaalisesti kulkiessaan melkein koko lenkin parin metrin päässä ihmisistä. Ei sitä ole ennenkään toisen koiran pieni koko hämännyt, eikä se ole koskaan vieraassakaan metsässä hämmentynyt. Ehkä se ei vain ymmärtänyt, kun toinen koira ei ollut siitä ollenkaan kiinnostunut, vaan paineli omiaan? Ainoa leikkiyritys loppulenkin aikana tapahtui, kun russeli oli jo otettu hihnaan.

Sitten hihnakävelyn kautta takaisin parkkipaikalle ja leikkikaverin vaihto. Tällä kertaa kaveriksi tuli melkein samanikäisen bortsunarttu, jonka Paavo on tavannut kerran aiemminkin joskus syksyn tienoilla. Uuden kaverin näkeminen sai pientä intoilua aikaan, mutta Paavo tarjosi taas hienosti kontaktia. Metsässä irtipäästetyt paimenet löysivät yhteisen jutun saman tien, ja pinkoivat onnellisina pitkin mättäitä. Paavo perässä epätoivoisesti kiljuen ;) Nopea sheltti on tottunut pysymään suht kivasti kavereiden perässä, mutta bortsun kyydissä ei meinannut pysyä. Käveltiin vähän pidempi mutka, ja Paavo oli oma itsensä. Aina pissanlipittämisiä ja tärisevää alaleukaa myöden..

Ainoatakaan kuvaa ei reissulta ole, mutta tuonne suunnataan ehdottomasti uudestaan, sen verran mukavat metsämastot sieltä löytyi.


2 kommenttia:

Esa kirjoitti...

Meistä saa seuraa. On ollut niin kamala ja kamalan kiireinen kevät, että lenkki-idea on jäänyt, vaikka jommankumman meistä, minun tai Sannan, on pitänyt ottaa yhteyttä... Nyt olemme kuukauden pohjoisessa, mutta kesäkuussa taas maisemissa. Missä päin asutte? Lähellä Keskuspuistoa? Edellisen postauksen Haltialasta päättelin. ;) Me pidetään majaa Hakuninmaalla.

Saana kirjoitti...

Kesäkuussa sitten treffit pystyyn, ehdottomasti! Asutaan lentokentän kupeessa, Aerolassa. Haltialaan tästä ajaa vajaan vartin, eli meidän puolesta se on vallan mainio treffipaikka. Hakuninmaan sijainnista mulla ei ole aavistustakaan, mutta autolla pääsen ajelemaan myös teidän suuntaan, mihin nyt päädytään. Huikatkaahan, kun olette taas maisemissa!