perjantai 9. lokakuuta 2009

Ilon aiheita

Ulostenäyte vietiin Felinaan tutkittavaksi - giardiaa ei näytteestä löytynyt. Seuraavaksi purkki matkasi Saksaan, jossa tutkittiin tavallisimmat suolistobakteerit - mitään ei löytynyt. Hyvä näin! Vilman vatsa onkin alkanut voimaan piirun (tai ehkä jopa kahden) verran paremmin. Edelleen vatsa on osittain löysällä, mutta suunta on jo parempi. Ilmeisesti neidillä vain on herkkä vatsa, joka vaatii ehkä tietynlaista ruokavaliota. Ollaan ensi viikolla menossa käymään Felinassa näyttäytymässä, niin kuulostellaan samalla, jos eläinlääkäri neuvoisi oikeissa ruokavalinnoissa vähän tarkemmin.

Touhua ja ihmettelyä riittää, joskin ihmisväen mielikuvitus ei saa olla liian rajattua - kaikkea pitää touhuta ja koko ajan, muuten tulee tylsää. Ulkoilut on ihan ykkösjuttuna listalla. Ulkona rampataan meillä tiheään tahtiin, joskin ilman Vilmuskaa useamman kerran päivässä. Neiti on pääasiallisesti oppinut hienosti ymmärtämään, että jos ovelta nostetaan pois ja sanotaan ei, se tarkoittaa, että on jäätävä kiltisti istumaan ja katsomaan, kun muut menevät. Täällä ollaan oikein ylpeitä opin perille menosta :) Kun valjaat otetaan esiin, neiti tulee vähän kyyristellen viereen - valjaat saa kyllä laittaa päälle, kun se tarkoittaa ulos pääsyä, mutta ei se valjaiden pään läpi puikauttaminen ihan kamalan kivaa ole edelleenkään. Kun valjaat on saatu puikautettua paikalleen, ei niiden olemassaoloa enää edes huomata. Pitää päästä nopsaa ulos touhuamaan, eikä sieltä sitten sisälle tultais, vaikka miten pitkään on saatu ihmetellä.



Iloisia ollaan myös naksutinkoulutuksen tuloksista! Naksuttelu on aloitettu jonkin aikaa sitten. Nyt ollaan istumisen opettelussa jo hyvällä mallilla - istu-sanan merkitys on pikkuhiljaa sisäistetty, ja neiti tuntuu nauttivan naksutinpuuhasta oikein urakalla. Kuin myös tämä toinen osapuoli. Pienellä vaivalla isoja iloja!


Kuva ei ihan parasta mahdollista laatua ole, eikä neitikään ihan itsensä näköinen. Mutta katsokaan, näin hienosti jo osaan pyydettäessä istua!

4 kommenttia:

Anniina kirjoitti...

Kiva kuulla, että naksuttelun aloittaminen on helppoa, ja tuloksia saadaan heti. Itse vähän pelkään sitä, että kaikesta yrityksestä huolimatta ei onnistuta opettamaan mitään. Mutta tämä kannustaa yrittämään ja onnistumaan :) Toivottavasti vatsa-asiatkin selviävät!

Saana kirjoitti...

Mullakin vähän alkuun jänskätti, että mitäs sitten, kun neiti ei haluakaan ottaa osaa eikä arpaa näihin naksutushommiin. Lukemalla kun vielä löytää infoa, että se jokaiselle kissalle kyllä toimii. Entäs sitten jos täällä ei sittenkään :) Mutta totta tosiaan, asian sisäistäminen on ollut enemmän kuin nopeaa. Epäilevänä olen edelleen sitten noiden haastavampien hommien kanssa, mutta aika näyttää. Että reippaasti vaan aloittelemaan sielläkin, kuulumisia odotellessa :)

Menina kirjoitti...

Vai tällainen ihana pimpula Vilma-tyttö täältä löytyi :) Hienosti on alkanut pikkuneidin elämä teillä! Meidän Sannillakin oli pientä ripulia pian meille tulon jälkeen ja täällä jo pelättiin että koko sakilla on jokin pöpö (giardia testejäkin tehtiin), mutta olikin väärä hälytys ja vatsa rauhoittui maitohapoin jonkin ajan kuluttua. Ruokavalion muutos ja muuttostressi luultavimmin syynä.
Mutta kuten ehkä jo luitkin, on meidän vanhimmalla herralla ollut pitkään vatsavaivaa, eikä mitään terveydellistä syytä ole löytynyt. Kisu on kovin herkkä kissa ja reagoi herkästi vatsallaan. Päivittelen kohta meidän kuulumisia ja kertoilen siellä mikä lopulta toi meille avun :)
Rapsutuksia Vilmalle - meidänkin karvaisten mielestä ulkoilu ja naksuttelu on ki-vaa! :D

Saana kirjoitti...

Vilma kiittää Meninaa kehuista :) Käyn tutkailemassa teidänkin kuulumiset nyt kun viimein aikaa on. Päivittelen Vilmuskan uusimmat vatsaan liittyvät asiat, ja samalla pidetään kovasti peukkuja, että se tästä muuttuisi parempaan suuntaan! Oli syynä sitten mikä tahansa :)