lauantai 9. tammikuuta 2010

Ulkoilua ja vauva-haaveita

Täällä on ihmetelty pakkasia, ulkoiltu sään salliessa ja puuhailtu sisätiloissa minkä ehditty.

Yhtenä päivänä, kun viimein vähän oli lämpimämpi ja ihana ilma, päästiin ensimmäistä kertaa pitkä kävelylenkki käymään. Tunnin verran käytiin kiertelemässä Hietaniemen hautausmaata, ja pikku-Viipu tykkäsi kovasti :) Kuin me kävelyttäjätkin.




Lintuja näkyi paljon. Lammikossa pyörivät oli kaukaa katsottuna oikein kivoja. Vaan kun liikkuivat vähänkään lähemmäksi, ei Vilmalla enää ollut kivaa.





Hautausmaan suojissa oli ihana kierrellä ja katsella paikkoja, ja pikkulintujen väijyminen oli ihan ykköspuuhaa.





Puihinkin neiti kävi "kiipeilemässä". On se vaan hurja :D

Oma aika on Viipun kanssa touhuamisen ja uuden työpaikan kuvioihin totuttelemisen lisäksi menny pienten kisujen ihmettelemiseen. Ollaan siis etsimässä uutta kisua Vilmalle kaveriksi. Ilmoituksia on kamalasti, ottajia varmasti myös. Lähinnä ollaan keskitytty tutkimaan Rekku Rescuen ja Pelastetaan kissat-sivuja. Jälkimmäisestä otettiinkin yhteyttä, ja sovittiin, että jos ollaan valmiita yksi pikkuneiti ottamaan meille, niin neiti muuttaa tänne pian. Lupasivat soittaa heti samana päivänä takaisin, mutta keskiviikosta on jo aikaa, eikä vieläkään ole mitään kuulunut. Harmitus on kova, kun jo ehdittiin asennoitua ja ihastua pieneen. Oon itse yrittänyt ottaa yhteyttä sinne suuntaan, mutta tuloksetta. Odotellaan nyt vielä jonkin aikaa, ja sitten täytynee luovuttaa. Jatketaan odottamista, ihmettelemistä ja toivomista. Pienelle olis täällä rakastava koti ja pieni karvakaveri tarjolla!

2 kommenttia:

Anniina kirjoitti...

Toivottavasti uusi karvakaveri saapuu teille pian! Kodittomia kissoja on valtavasti, vaikkei aina uskoisikaan.

Itse olin aikoinaan yhteydessä hirveän moneen tahoon (paikalliseen eläinsuojelustahoon, kissojen pelastusrenkaaseen yms), mutta sain aina hirveän tylyä kohtelua. En sitten tiedä minkälaisia ihmisiä sinne normaalisti soittelee, mutta itse ainakin koin, että tavallinen ihminen ja koti ei niille kissoille kelpaa. Pitää asua maalla tai vähintään omakotitalossa jne. Lopulta meidän veljekset sitten löytyi suomi24-palstalta, naapurikaupungista. Kotia tarvitseva kissa on aina kotia tarvitseva kissa, oli sitten jonkin yhdistyksen listoilla tahi ei. Onnea vaavin etsintään :)

Saana kirjoitti...

Totta puhut, tuntuu olevan tosi kovat kriteerit monessa paikassa, että kissan antavat. Sinällään toki hieno homma etteivät kelle vain anna, mutta kun tietää, että voidaan uudelle pienelle varmasti rakastava koti antaa, niin sitten kerrostalo-asumisesta voikin tulla iso asia. Harmillista. Mutta me jatketaan etsintöjä, ja luotetaan kyllä, että se meille sopiva pieni kyllä löytyy :) Kun nyt malttaisi oottaa, kuume vaan kasvaa kasvamistaan.. :)