Parikehään mennessä mietitytti vähän, miten seisominen sujuu, kun ollaan treenattu käytännössä ei-yhtään. Mutta turhaan mietin, sillä seisominen sujui ihan mallikkaasti nameja tapittaen. Kehää kuljettiin ympäri moneen otteeseen, Paavo kulki nätisti vierellä ja hoiti homman hienosti. Kuvista päätellen oma käden asento on hyvin kummallinen, seisotan pentua ihan vinossa jne, mutta ne on onneksi treenattavissa.
Tuomari oli ystävällinen, tutki pöydällä pitkään ja hartaasti muttei lainkaan kovin ottein. PP malttoi seisoa pöydällä nätsisti ensihetkien vempulointia lukuunottamatta.
Tuloksena punainen nauha, kehut hyvästä yhteistyöstä ja kommentti herkästä koirasta. Niin se pentu antaa eri ihmisille erilaisen kuvan itsestään, herkkä kun ei ole adjektiivi jota tuosta ehkä missään yhteydessä käyttäisin ;)
Punaisten kehään päästessä virta oli jo niin vähissä (odottelu ja shelttipainit olivat tehneet tehtävänsä), että seisomisesta ei tullut mitään. PP istui, pyöri, halusi tutustua kaikkiin ympärillä oleviin ja syödä ruohonkorret muttei missään tapauksessa nameja. Kehää se kiersi reippaasti vierellä häiriöistä välittämättä. Odotetusti ei sijoituttu, mutta hyvillä mielin päästiin suuntaamaan kohti kotia.
Toinen mätsärikeikka tehtiin eilen, taas Tuomarinkartanoon ja hyväntekeväisyysmätsäriin, tällä kertaa avustajakoirien hyväksi. Tuomarista olin lukenut kaikkea muuta kuin hyvää netistä, mutta päätin lähteä katsomaan tilanteen, sillä miestuomari on hyvä saada kokemuslistalle, ja FCI-ryhmittäin arvostelu kiinnosti.
Paikalla oli satoja koiria, mukaanlukien Noppa-veli ja Mysi-sisko. Kuvittelin osottelun venyvän melko pitkäksi, mutta toisin kävi. Paavo oli ykkösryhmän 19. arvosteltava pentu, yhteensä pentuja oli 20. Ensimmäisiä pareja tuomari käytti pöydällä pienen hetken, juoksutti ja antoi nauhat = homma sujui todella vaihdikkaasti. Osa koirista viipyi pöydällä pidempään, muun muassa sisaruskatrasta tuomari tutki vähän tarkemmin. Paavon pöydälläolo sujui hyvin, ei väistellyt eikä rimpuillut. Kierrettiin kehä kerran ja yksi edestakaisin kävely tehtiin (pentu ei näyttänyt parhaita puoliaan), mutta se oli siinä. Ei saatu minkäänlaista kommenttia, mikä vähän harmittaa, mutta oli ilmeisen odotettavissa. Sininen nauha, pikainen pyörähdys sinisten kehässä ilman sijoitusta. Hyvä kokemus kuitenkin, eikä tuomarista jäänyt pahaa (jos ei hyvääkään) sanottavaa.
Illan parasta antia oli kuitenkin kääpiöpainit mätsärin jälkeen. Voi sitä riemua, kun pennut pääsivät viimein pois kehän laidalta juoksemaan ja painimaan. Meno oli samanlaista kuin aina, tyytyväisen ja väsyneen pennun sain kotiinviemisiksi. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa:
2 kommenttia:
Voi pienet kääpiöt, niin hurmaava sakki <3 Erityisesti alimmassa kuvassa Paavon kohtuullisen venyvä kieli on äärimmäisen herttainen :D
Hurmaavia ne toden totta on <3 Nopankaan kieli ei mitenkään huonommaksi jää tuolla aiemmassa kuvassa ;)
Lähetä kommentti