Sterilointi ei pienelle potilaalle toki ole mikään pieni operaatio, mutta yllättävän mukavasti se on alkanut toipumaan (vs. oma leikkaus samalla viikolla - ei ihan sama toipumisvauhti ;)).
Lääkepussukoita saatiin kotiin kaksin kappalein.
Antibioottikuurina Synulox, kymmenen päivän ajan aamuin illoin. Vaaleanpunainen pilleri, joka ainesosalistauksen perusteella maistuu lääkkeelle.
Tulehduskipulääkkeenä Rimadyl, neljälle päivälle. Apuaineiden listalla ensimmäisenä sumukuivattu sianmaksajauhe.
1. päivä (leikkauspäivä)
Nukutti ja itketti. Enimmäkseen nukutti. Illalla kannettiin takapihalle (useampaan otteeseen), ja saikin tiristettyä pienet pissat ja kivikovan kakkakikkareen. Rimadyl annettiin illalla kissojen märkäruuan kanssa, söi hyvällä ruokahalulla. Vettä tarjottu useampaan otteeseen, muttei vielä maistunut.
2.päivä
Aamulla herättiin Sannin itkuun. Rauhoittui kuitenkin silittelyyn nopeasti. Takapihalle käveli jo itse, jopa muutaman pihalla olevan portaan. Pikkuruinen pissa tuli, muuten meni istuskeluksi. Aamulla ensimmäinen Synolux - kissan märkäruokaan liotettuna maistui hyvin. Päivä meni nukkuessa, mutta enää ei tarvinnut itkeä.
Hihnakävelylle päästiin illalla (allekirjoittaneen kunto ei vielä kestä yksin ulkoilua ja J oli päivän töissä), ja johan Sannilla riitti virtaa. Lääketokkura alkoi selkeästi helpottamaan - vauhtia hillittiin hihnalla ja koitettiin välttää pihalle ilmestyneitä luistinratoja, ettei tassut lipsahtele ja venytä haavaa. Raksut Sanni ahmi käsistä, sormia sai varoa ja toppuutella innostusta. Samaa kyytiä raksujen kanssa meni myös Synulox.
3.päivä
Edelleen paljon unta, ei enää yhtään itkua. Tarpeitten tekeminen edelleen haastavaa, mutta pissa tuli jo paremmin & suoli toimii. Yksin jäädessä harmitti (ilkeänä menin makuuhuoneen suljetun oven taakse vaihtamaan vaatteita), muta kummakos tuo. Ei kukaan halua sairastaa yksin. Se normaali Sanni alkoi jo löytymään - paraneminen on selkeästi jo hyvässä vauhdissa. Tästä on hyvä jatkaa.
Vielä suuret suositukset ilmakaulurille. Ehdottomasti hankkimisen arvoinen jokaiselle karvaiselle toipilaalle. Koiraystävällisyys huipussaan, mikä on epämiellyttävässä tilanteessa ehdottomasti kultaakin kalliimpaa. Ei tarvi törmäillä, ei paina eikä purista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti