ESS:n jatkotokon viimeisissä ohjatut treenit käytiin tekemässä eilen. Yksi korvauskerta on vielä käymättä, mutta Ojangolle ja ulkokentälle sanottiin eilen kiitos ja heihei. Jenni-kouluttajalle suurkiitos mukavista ja ammattitaidolla vedetyistä kursseista, kovasti olen tykännyt! Toivottavasti päästään vielä uudelleen Jennin oppiin.
Sähköpostiin tupsahti tällainen viesti:
"Ensi torstaina käytetään siis n. puolet treeniajasta opitun kertaamiseen, joten miettikää, mihin toivoisitte apua tai tsekkausta. Lopuksi pidetään pienet syyskisat, joiden tarkoitus on totutella koemaisiin tilanteisiin ja ennenkaikkea pitää hauskaa :) Luvassa ei ole ryppyotsaista käskyttelyä vaan vauhdikas temppurata, jonka jokainen saa suorittaa omalla tasollaan ja ehdottomasti iloisesti koiraa tsempaten.Tässä alustava liikejärjestys, tarkempia ohjeita ja "rataantutustuminen" toki vielä torstaina.
Tarkoituksena on siis suoriutua radasta vauhdikkaasti ja asenteella. Vikan osan jälkeen osallistujilla on vielä mahdollisuus saada bonuspisteitä. Lisäpisteitä voi saada esim. omilla tempuilla/esityksellä, kootuilla selityksillä tai tuomarin lahjomisella - mielikuvitus siis käyttöön ;) Paras koirakko palkitaan!"
Ennen treenejä pojat (PP ja Noppa-veikka) pääsivät vetämään hurjat jälleennäkemisrallit. Ilo oli taas ylimmillään, kun ipanat painattivat pitkin maita ja mantuja heikkopäisinä juosten ja vähän myös painien.
(Vanha kuva, tuttu meno.)
Meidän kertaustoive liittyi hyppyyn. Ohjatusti ei olla sitä päästy treenaamaan, mutta edellisviikon omatoimitreeneissä tehtiin muutama toisto Saimin avustuksella. Mistä lie johtuu, mutta hyppy ei selkeästi ole Paavolle ollenkaan mieleinen. Saatiin Jennin avulla Paavo hyppäämäänkin, mutta hypyn kiertäminen olisi selkeästi ollut huomattavasti parempi vaihtoehto. Tätä täytyy treenata!
Syyskisojen suoritus sitten.
1.) Kolmen kartion läpi pujotteleminen. Paavo seurasi mukavasti ilman höntöilyä, palkkasin puolivälissä ja lopussa, mikä riitti hyvin.
2.) Seuraavalla kartolla käytiin tekemässä iloinen istuminen, jotain perusasennon tapaista.
3.) Mainio maahanmeno meinasi ohjaajalta unohtua.. Mutta pienen muistutuksen jälkeen tämäkin sujui mallikkaasti.
4.) Paikkamakuuta varten maassa oli ruutunauhat, joiden keskelle vein PPn. Käskyt "maahan" ja "paikka", peruutin nauhojen ulkopuolelle ja siellähän se nökötti. Edellispäivän hulluus siis on paikattu, kyllä se oikeasti osaa. Ei yrittänyt leikkiä vieteriä, ei päästänyt pihahdustakaan, vaan teki hienon ja rauhallisen paikkamakuun.
5.) Mutta se hyppy. Ei ollut huima. Eikä ollut hyppy. Oli hypyn kiertäminen. Eikä uusi yritys auttanut. Annettiin olla.
Temput jätettiin muille, ja keskityin lopussa PPn kanssa leikkimiseen. Onhan se hurja murina ja lelun retuuttaminenkin temppu, ainakin Paavon mielestä kaikkein paras laatuaan. Halusin palkata kakaran ruhtinaallisesti, kun ensimmäistä kertaa tehtiin tällainen ketjutus, ja se keskittyi moitteettomasti.
Voittoa ei tällä suorituksella herunut. Voittaja valittiin ajan perusteella, eikä meidän säätämisellä ihanneaikaan ylletty. Mukava melkein kisamainen ketjutus, joita pitäisi tehdä enemmänkin. Mukava treeni, hyvä mieli, ja tokotohelokin loisti poissaolollaan.
Ps. Me saadaan Noppis yökylään viikonloppuna. Epäilen että viikonlopusta ei vauhtia puutu, kun pojat pääsevät viettämään veljesaikaa tuntikaupalla kerrallaan. Mielenkiintoista nähdä, malttaako ne rauhoittuakin jossain vaiheessa ;)
1 kommentti:
Hihii, Noppis odottaa innolla tulevaa kyläreissua (ja hihnanpää katseli kateellisena velipojan seuraamista...)!
Lähetä kommentti