Perjantai-iltana ehdin viimein kääntää auton keulan Ojankoon vievälle pomppuiselle tielle, kun avattiin Paavon kanssa treenikausi tälle vuodelle. Ollaan taidettu käydä hallilla viimeksi marraskuun alkupuolella, ja sen kyllä huomasi. Teini piippasi, kiljui ja kiskoi hihnassa. Saatiinpa hyvä (ja itseasiassa hyvin tuloksellinen) naksutintreeni hallia lähestyessä.
Ensimmäinen treenipätkä meni melkeinpä intoa purkaessa ja yksinkertaisista asioista onnistumisia hakiessa. Lähdössä odottamista, putkea, hyppyä ja malttia. Tauon jälkeen kakara hullaantui viereiseltä kentältä kuuluvista putkirallattelijoista, ja juoksi heikkopäisenä aidanviertä yrittäen paikallistaa agility-ystävänsä. Sain tilanteen onneksi pian rauhoitettua hurjalla lelun repimisellä ja paikkamakuutreenillä.
Toiseen pätkään kouluttaja ehdotti ottamaan neljän esteen pätkän, johon liitetään valssi.
Paikka-käsky ykkösen taakse, oma liike kohti putkea ja lähtölupa. Ja niinhän se meni. Odotti maltillisesti, syöksyi putkeen, luki valssin hienosti ja sujahti takaisin putkeen. Häröilytreeneille hieno lopetus. Alun katastrofaalinen keskittymisenpuute korvautui taas loistavalla keskittymisellä ja oikealla vireellä. Onneksi. Hieno kakara se on, vaikkei aina treenatessa siltä tunnu. Kouluttajaltakin PP sai lopuksi isot kehut itsensä kasaamisesta, hienosta keskittymisestä ja loistavasta tekemisestä.
Ps. Joulumuistoja (ja lunta <3) muutaman kuvan välityksellä, olkaa hyvät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti