Paavo has arrived.

Eilen illalla kauan odotettu hetki vihdoin koitti, ja saatiin Nummelasta jotain kotiin viemisiksi. Ensimmäinen automatka ilman pentuesisaruksia sujui hyvin. Uusi rottaystävä sai kyytiä, minkä jälkeen Paavo käpertyi syliin nukkumaan.

Kotiin tullessa kävin laittamassa kissat omaan huoneeseensa odottamaan, ja tutustuminen Sannin kanssa hoidettiin ensin. Sanni otti uuden tulokkaan vastaan häntä heiluen, mutta ihmetyksen vallassa. Paavo kävi pöydän alla ihmettelemässä yli-innokasta vastaanottajaa, mutta tuli saman tien haistelemaan Sannia ja lähti häntä pystyssä tutkimaan uutta paikkaa. Omalla takapihalla tutkiminen jatkui haistellen ja ruohoa nutustellen.

Iltapalan (kanankaulan puolikas) jälkeen oli kissojen vuoro tulla tervehtimään Paavoa. Vilma ihmetteli ja oli superkiinnostunut, kulki pöydältä pöydälle ja tuojotti herkeämättä. Siirin ensireaktio oli kaikkea muuta - säikähti vastaan tepastelevaa karvapalloa niin, että teki itsestään jättiläisen ja juoksi sängyn alle sähisten ja muristen. Annettiinkin kissojen jäädä ihmettelemään uutta tilannetta kaikessa rauhassa ja siirryttiin koirien kanssa makuuhuoneeseen nukkumaan.

Ensimmäinen yö oli odotetusti hieman levoton. Sänkyyn Paavo rauhoittui nukkumaan saman tien, mutta siellä ei koko yötä voinut olla - jenkkisängystä omatoimisesti alas hyppääminen ei ole pikkutirriäisten hommaa. Kun itselläkin uni voitti, nostin Paavon nukkumaan omaan kevythäkkiinsä, missä unia oli hyvä jakaa. Yöllä se tepasteli ympäriinsä, itkeskeli vähän, nukahti milloin mihinkin, ja lopulta noustiin koko köri kuuden jälkeen.

Aamulla Sannin ulkoilun päätteeksi Paavokin pääsi käymään metsän laidalla, missä aika kului riekkuen ja heiniä syöden. Eikä muuten kulje perässä kuin varjo, vaan menee omia polkujaan. Luoksetulon vahvaksi opettelemiseen täytyy heti aluksi käyttää paljon aikaa, että saadaan pikkuriiviö pysymään muun lauman mukana.

Aamuruoka (sikanautajauheliha) ei ole paljoa jaksanut kiinnostaa. Sadan gramman annoksesta on syönyt ehkä teelusikallisen. Keitetyt broilerin sydämet ja kivipiirat sen sijaan maistuvat paremmin kuin hyvin, ja ovatkin leikkitreenihetkiin mitä parhaimpia palkkoja.

Omaa takapihaa on käytetty tälle päivälle jo useampaan otteeseen. Lasten lekkikenttä on ihan vieressä, ja ihmisiä kulkee ohi muutenkin, joten totutellaan pissatoivojen aikana myös naapuruston ääniin.